Small menu 1

Tilintarkastus ja toiminnantarkastus

Yhdistyslain 38, 38 a ja 39 §:ssä on säännöksiä tilin- ja toiminnantarkastuksesta. Toinen oikeuslähde on tilintarkastuslaki (4 § 2 mom.).

Tilintarkastuslain mukaan yhdistyksen on valittava KHT- tai HTM-tilintarkastaja, jos vähintään kaksi kolmesta seuraavasta kriteeristä täyttyy:

  • yhdistyksen taseen loppusumma on yli 100 000 euroa,
  • vuotuinen liikevaihto tai vastaava tuotto on yli 200 000 euroa ja
  • sen palveluksessa on keskimäärin enemmän kuin kolme henkilöä.

Jos yhdistys valitsee tilintarkastajan, on muistettava, että kyseeseen tulee vain hyväksytty tilintarkastaja (KHT tai HTM).

Yhdistyksen kokouksessa on päätettävä tilintarkastajan tai toiminnantarkastajan valitsemisesta. Yhdistykselle on valittava vähintään yksi tilintarkastaja/toiminnantarkastaja ja hänelle varamies ellei varsinaiseksi tilintarkastajaksi ole valittu tilintarkastusyhteisö. Yhdistyksen säännöissä voidaan määrätä valittavaksi useampikin tilintarkastaja. Toiminnantarkastaja voidaan valita, vaikka yhdistyksen säännöissä olisi maininta tilintarkastajasta tai tilintarkastajista.

Tilintarkastus

Tilintarkastus perustuu tilintarkastuslakiin ja -asetukseen. Lisäksi eri yhteisöjä koskevassa lainsäädännössä on tilintarkastusta koskevia määräyksiä.

Lakisääteisen tilintarkastuksen suorittajalle on asetettu tietyt yleiset ja erityiset kelpoisuusvaatimukset. Edelliset liittyvät ensisijaisesti tarkastuksen uskottavuuteen, jälkimmäiset tarkastuksen suorittajan toimintaedellytyksiin ja ammattitaitoon.

Tilintarkastajalla on oltava sellainen

  • laskentatoimen
  • taloudellisten ja oikeudellisten asioiden sekä
  • tilintarkastuksen tuntemus ja kokemus kuin yhdistyksen toiminnan
  • laatuun ja
  • laajuuteen

nähden on tarpeen tehtävien hoitamiseksi. Tilintarkastuslain 2 luvun 4 §:ssä täsmennetään velvollisuutta valita hyväksytty tilintarkastaja suorittamaan tilintarkastus yhdistyksen taseen loppusumman, liikevaihdon ja työntekijämäärän suuruuden perusteella.

Jokaisella tilintarkastajalla on oikeus tehdä tarkastusta milloin hyvänsä, ja hänelle tulee antaa käytettäväksi kaikki se aineisto, mitä hän työssään tarvitsee. Tarkastus käsittää vähintään tarkastettavan tilikauden yhdistyksen kokouksen, hallituksen ja toimikuntien kokousten pöytäkirjat sekä yhdistyksen tilinpäätös, kirjanpito- ja taloudenhoitoon liittyvän aineiston. Tilintarkastajan on noudatettava paitsi hyvää tilintarkastustapaa tehtäviään suorittaessaan myös yhdistyksen kokouksen tai vastaavan toimielimen antamia erityisiä ohjeita, mikäli ne eivät ole ristiriidassa lain, yhdistyksen sääntöjen taikka hyvän tilintarkastustavan kanssa.

Tilintarkastuksen suoritettuaan on tilintarkastajan tehtävä siitä tilinpäätökseen merkintä, jossa viitataan tilintarkastuskertomukseen sekä lausutaan siitä, onko tilinpäätös laadittu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti. Merkinnän he tekevät hallituksen allekirjoitusten jälkeen, alkuperäisiin tilinpäätöksen asiakirjoihin. Tilintarkastaja raportoi suorittamastaan tilintarkastuksesta antamalla siitä tilintarkastuskertomuksen yhdistyksen hallitukselle tai vastaavalle toimielimelle viimeistään 2 viikkoa ennen sitä kokousta, jossa tilinpäätös esitetään vahvistettavaksi.

Tilintarkastuslaissa on määritelty tilintarkastuskertomuksen sisällöstä. Yhdistyksen tilintarkastuskertomus sisältää vähintään lausunnon siitä,

  • antaako tilinpäätös ja toimintakertomus* kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot yhteisön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta,
  • ovatko tilikauden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ristiriidattomia.

Tilintarkastajan on huomautettava tilintarkastuskertomuksessa, jos yhteisön tai säätiön yhtiömies, hallituksen, hallintoneuvoston tai vastaavan toimielimen jäsen, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja taikka toimitusjohtaja tai muu vastuuvelvollinen on:

  • syyllistynyt tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhteisöä tai säätiötä kohtaan; tai
  • rikkonut yhteisöä tai säätiötä koskevaa lakia taikka yhteisön tai säätiön yhtiöjärjestystä, yhtiösopimusta tai sääntöjä.

*) Kirjanpitolain mukaan (KPL 3:1 § 4 mom.) ns. pienet kirjanpitovelvolliset saavat jättää toimintakertomuksen laatimatta.

Toiminnantarkastus

Jos yhdistyksellä ei ole tilintarkastajaa, sen on valittava toiminnantarkastaja. Toiminnantarkastajan yleisinä kelpoisuusehtoina on se, että hän ei saa olla oikeushenkilö (esim. osakeyhtiö), alaikäinen, konkurssissa oleva tai muutenkaan toimintakelpoisuudeltaan rajoitettu. Tärkeätä on varmistaa, että toiminnantarkastaja voi suorittaa tehtävänsä riippumattomasti ja että riippumattomuus ja puolueettomuus näkyvät myös ulospäin. Siksi toiminnantarkastajalla tai hänen läheisellään ei saa olla yhdistykseen sellaista suhdetta, että hänen objektiivisuutensa saatettaisiin kyseenalaistaa. Hän ei saa olla esimerkiksi hallituksen jäsen tai taloudenhoitaja tai näiden lähisukulainen tai aviopuoliso.

Toiminnantarkastajalla tulee olla sellainen taloudellisten ja oikeudellisten asioiden tuntemus kuin on tarpeen ottaen huomioon yhdistyksen toiminnan laajuus ja laatu. Eduskunnan lakivaliokunta toteaa lausunnossaan, että pienessä yhdistyksessä toiminnantarkastajalta voidaan vaatia samanlaisia valmiuksia kuin hallituksen jäseneltä. Jos yhdistyksen tulot muodostuvat pääosin jäsenmaksuista ja jäseniltä kerättävistä maksuista, sillä ei ole päätoimista henkilökuntaa eikä merkittävää varallisuutta tai sen saamia avustuksia eivät sido erityiset tarkastusvaatimukset, sen toiminnantarkastajaksi voidaan valita henkilö, joka hoitaa oman taloutensa tavanomaisella tavalla ja joka on valmis käyttämään tarkastukseen riittävästi aikaa. Jos yhdistyksellä on esimerkiksi palvelutoimintaa tai palkattua työvoimaa, on toiminnantarkastajalla oltava riittävä kirjanpidon, laskentatoimen ja tilintarkastuksen asiantuntemus.

Toiminnantarkastus sisältää talouden ja toisaalta hallinnon tarkastuksen. Talouden tarkastus on pienessä yhdistyksessä lähinnä tosite- ja asiakirjatarkistusta. Jos yhdistyksellä on omaa pääomaa tai se on antanut vakuuksia, näiden tarkastaminen ja vertaaminen edellisvuosiin on tarpeen. Hallinnon tarkastus puolestaan on lähinnä pöytä- ja muiden asiakirjojen tarkastamista. Hallinnon asianmukaiseksi järjestämiseksi voidaan katsoa kaikkein pienimmissä yhdistyksissä se, että yhdistyksessä on nimetty laskutuksesta, laskujen maksamisesta, kirjanpidosta, kirjeenvaihdosta sekä hallituksen ja yhdistyksen kokousten pöytäkirjoista vastaava henkilö. Suuremmissa yhdistyksissä on tietysti tarkastettava esimerkiksi arvonlisä- ja muiden verojen maksaminen, työnantajamaksut, palkat ja avustusten käyttö sekä muiden lakisääteisten tehtävien hoitaminen.

Toiminnantarkastajan on annettava tarkastuksestaan kirjallinen toiminnantarkastuskertomus sille kokoukselle, joka päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta. Kertomuksessa on oltava lausunto siitä, sisältääkö tilinpäätös olennaisilta osin yhdistyksen tuotot, kulut, varat, oman pääoman, velat ja yhdistyksen antamat vakuudet. Kirjanpidon ja tilinpäätöksen yhteyttä koskeva lausunto antaa jäsenille varmistuksen oikeasta menettelystä eli siitä, että tilinpäätös on johdettu oikein kirjanpidosta. Lisäksi kertomuksessa on huomautettava, jos tarkastuksessa on ilmennyt, että hallituksen jäsen tai yhdistyksen toimihenkilö on syyllistynyt tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhdistystä kohtaan taikka johtoon kuuluva henkilö tai toimihenkilö on rikkonut yhdistyslakia tai yhdistyksen sääntöjä.

Yhdistyksen hallituksella on velvollisuus avustaa ja myötävaikuttaa toiminnantarkastajaa tämän toimissa. Toiminnantarkastajalla on oikeus osallistua niihin kokouksiin, joissa käsitellään hänen tarkastustoimintaansa. Joissakin tapauksissa hänellä on jopa velvollisuus osallistua tällaisiin kokouksiin, jos hänen läsnäolonsa on perusteltua.

Toiminnantarkastajaa sitoo salassapitovelvollisuus. Lisäksi hän on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimessaan tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhdistykselle taikka yhdistyslakia tai yhdistyksen sääntöjä rikkomalla yhdistyksen jäsenelle tai kolmannelle osapuolelle.

Hengitysliiton keskustoimistossa on laadittu liitteenä oleva toiminnantarkastuskertomuksen malli, johon on kerätty tarkastuksessa käsiteltävät asiat. Se on tarkoitettu helpottamaan ja yhtenäistämään toiminnantarkastustoimintaa yhdistyksissä. Malli lähetetään vielä erikseen tiedoksi yhdistysten puheenjohtajille, jotka voivat antaa sen valittujen toiminnantarkastajien käyttöön.